Tuuli

Artist statement

Ihmisen hahmo toistuu yli aikojen taiteen traditiossa, ehtymättöminä variaatioina. Aihe kiehtoo, koska siinä on jotain tuttua. Voimme jollain tavalla samaistua ihmishahmoon. Mielikuvitus etsii vastausta kysymykseen, kuka kuvassa on. Mutta hahmon ei tarvitse olla tietyn ihmisen kuva tai edes tietyn sukupuolen, vaan figuuri pelkistyy ajattomaksi ja yhteiseksi.

Ihmettelen ihmisyyttä. Yksinkertaisissa puuveistoksissani tarkastelen ihmisen olemusta. Katson tapoja, joilla ihminen kantaa itseään ja kohtaa ympäröivän maailman. Tutkin itsensä kantamisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Vaikka veistäminen kirveellä ja moottorisahalla kestää kauan, pelkistetyt puufiguurit ovat kuin nopeasti piirrettyjä croquis-piirustuksia; olennaista tavoittelevia.

Puureliefeissäni seikkailen ennaltamäärittämättömässä. Kunnioitan puun elämäntarinaa ja seuraan, miten puun oma yksilöllinen luonne tulee esiin. Keskittynyt kirvestyöskentely johdattaa tilaan, jossa ei tarvitse etukäteen tietää, mitä tulee tapahtumaan ja minkälainen on lopputulos. Abstrakteissa reliefeissä työstän ihmisyyden ytimeen mieltämiäni teemoja: armollisuuden ja rauhan etsimistä sekä vajavaisuuden hyväksymistä. Jäljet puussa muistuttavat niitä jälkiä, joita kannamme ja jätämme toisiimme. Löytyykö harmonia juuri säröjen ja heikkouden keskeltä?

Tuuli Autio: Omakuva 2016, muste